Hmmm, angsti päivitys joka on pakko saada purettuu ulos kaikkien ilmoille. Ja viimeks olin saanu 32 uutta kommenttia ja olin iha sillee innoissani menos lukee niitä, ni joikainen oli tismalleen sama kommentti samalta mainos sivutla. otti pikkasen pottuu. Ja mua ei kiinnosta jos joku ei älyy kenelle mikäkin osuus on ja ei älyy, mut se riittä et mä älyyn ja tiijän et se kenelle se on älyy sen.

Ensin haluun purkaa tän ulos, koska mua niin otti vittu päähän sun LAPSELLINEN käytös! siis sä kehtaat haukkua mua itsekkääks ja lapselliseks ja kakaraks joka ei kasva aikuiseks! Siis vittu! mua niiiin saatananasti sapetti. sulla ei oo mitään oikeutta sanoo noin koska sä et tunne mua niin hyvin ku sä enhkä kuvittelet. Ja sä sanot että sä oot ollu kuuntelemassa mun angsteja ja ongelmia, mä en nimenomaa pura mun ongelmia kenellekkään koska ne on mun henkilökohtasia juttuja! sä et saatana tunne mua yhtään! ET VITTU YHTÄÄN! mä tiijän tasan tarkkaan kuinka lapsellienne ja kakaramainen mä oon, joten sulla ei oo mitään oikeutta tulla sanoo niin. ja musta ihan honestly, ei oo ollu sun kaa mitään yhteistä paitsi sama koulu joskua! Ja siihen se sit loppuuki. Me ollaan kaks niin erilaista ersoonaa jotka ei sovi yhteen, et ihan kiva et säki viimein tajusit et meijän välit on poikki lopulta!

Ja sit sinä. mitä muuta mun päässä pyöriin mun yksinäisinä hetkinä ku sinä? hmnmm,me? Mun surkeus? Se kuinka kauhee mä oon? Siis, mä en oikeesti usko sitä että sä muka oot joskus rakastanu mua, ei mee läpi. Koska nyt sä väität samalla kiihkolla sitä jollekki toiselle, ja se saa mut itkemään itteni uneen joka saakelin ilta. Mua oksettaa se kuinka nopeesti sä pääsit musta yli. Ja kaikkein eniten mua ottaa päähän se että sä väitit niin hanakastimuuta. SENKIN ISO VALEHTELIJA! Miten mä oon koskaan voinu uskoo sua niin helposti, missään asiassa. Miten mä saatoin tuhota kaikki mun luonteenpiirteet sun takia? Kaikki mitä mä tarhasta asti kasasin mun turva muurit ja tuhostin ne sun takia. Ja, nyt mitä musta on jäljellä enää ei mitään. ei mitään. tyhjyyttä ja tuhoutuneita kappaleita jostain kaukasesta minusta. Ja silti mä niin kauheesti edelleen rakastan sua. Sä olit mun päivä, ja nyt mä oon niin hukassa ilman sua. Mä oisin voinu luottaa mun elämän tasan kahen ihmisen varaan sun ja no toisen sä tiijätki. Ja sä oot niin kirkkain silmin valehellu mulle alusta alkaen. Ja se kuinka sä KEHTAAN käyttäytyä niinku minä muille ja käyttää mun lauseita ku sä lepertelet muille. Mä en älyy miten sä ite kestät tommosta käytöstä, oksettavaa. Kuinka usein sun pitää tappaa mut ennen ku sä älyyt että mä edelleen odotan uutta taistelua meijän suhteen sarlta ja oon valmiina jokaiseen iskuun entistä vanhvempana. Silti mäki väsyn joskus ja kulun pois, kiitos kaikista arvista, mä tein ehkä fyysisiä, mut kukaan ei oo koskaan satuttanu mua näin pahasti sisältä ku sinä. Mä en tuu koskaan toipumaan. Ja tiijän harvinaisen hyvin kuinka paljon mä käytän sanoja jotka viittaa ikuisuuteen/loppu elämään. Toivottavasti ei tuu ikävä. You will always be my Bella.